torstai 24. marraskuuta 2011

Pedich Edhellen? Do you speak Elvish?


Heippatirallaa nyt näin harvinaisen lyhyen tauon jälkeen! Lauantaiaamuna alkaa mitä luultavimmin ainaki parin viikon mittainen blogihiljaisuus (ihan ku se tälle blogille ois jotenki epätyypillistä), sillä silloin meidät vie Virgin Blue kohti Keski-Maata eli Middle Earthia eli Uutta-Seelantia eli New Zealandia. Siellä se minun Keski-Maa mua odottaa, JES!!!

Christchurchiin siis lennämme lauantaina. Siitä eteenpäin lähdemme ajelemaan campervanilla eli siis tämmöisellä about pakettiauton kokoisella moottorikodilla, joka meidät toivottavasti kuljettaa ympäri eteläsaarta. Toki ois hienoa nähdä pohjoistakin enemmän, mutta näillä aikaraameilla aateltiin keskittyä mieluummin eteläsaareen, että jää aikaa fiilistelyyn, chillailuun ja tähtien tuijotteluun. Surullista kyllä alkoi tuossa edellisen lauseen aikana soida päässä Uniklubin Näiden tähtien alla. Jos ette biisiä tiiä ni älkää ottako selvää. Pyyhkikää siis se mielikuva pois ja lisätkää sen sijaan sinne Taru Sormusten Herrasta-soundtrack. Ja Flight of the Conchords-sarjan biisejä. Niistä on minun mielikuvieni (stereotypioideni) Uusi-Seelanti tehty.

Lisää kuvaAi niin! Kuumottavaa on myös se, että kansainvälinen
ajokorttini ei ole vielä saapunut. Tämän päivän postia ei ole vielä lajiteltu, mutta tämän päivän lisäksi sillä on siis tasan huominen aikaa saapua. IIks! Jos sitä ei tule niin saa sitten jännätä vähän ekstraa, että mitenköhän autovuokraamo tykkää jos ei olekaan sitä tai päästävätkö edes tien päälle. Luultavasti kyllä ongelmia tulee vasta jos poliisisedät pysäyttää eikä sitä ole. No, joka tapauksessa olen meistä ainoa, jolla sellainen tulee olemaan, joten jännä nyt sitte nähä mihin tyrmään täällä päädytään. Että jos en sitten tammikuussa palaakaan Suomeen ni tässä vähän vinkkiä siihen, mistä voi aloittaa etsinnät.

Maanantaina käytiin Katjan ja Katriinan kanssa pitämässä Suomi/Oulu/Yliopisto-esitelmä kiinnostuneille ja aiemmista epäilyistäni poiketen kyseessä olikin ihan suksee. Paikalla olijat olivat oikeasti kiinnostuneita lähtemään Ouluun ja lupasinkin autella kurssisisältöjen selvittämisessä parhaani mukaan. Valitettavasti nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että Melbourne Uni on niin joustamaton kurssien suhteen, että saattaa olla, ettei nämä naiset pääsekään välttämättä Ouluun vaikka kaikki olisivat sinne ensisijaisesti halunneet. Mälsää! Toivottavasti saavat nyt kuitenkin selvitettyä kurssisisällöt niin, että näkisin heitä sitten ensi syksynä Oulussa. No, hyvää palautetta on kuitenkin saatu hirmuisesti esityksestä, joten ihan hyvin mielin voi käydä kv-toimistolta nyhtämässä sen viimeisen satkun stipendistä. Maanantaina käytiin vielä Katjan ja Katriinan kanssa Brunetissa tämän reissun viimeisillä kakuilla tämän porukan kesken. Onneksi kohta nähdäänkin jo Oulussa!

Tämä viikko on siis ollut toiminnantäyteinen, mutta ehdottoman hieno. Maanantaina viimeistä kertaa Turfiin, tiistaina Eurotrash. Eeppisiä hetkiä feat erään nimeltämainitsemattoman surffitukan ratsastus State Libraryn patsaan hevosella ja Titanic-hetkiä Hungry Jacksin oven kanssa. Eilen oli pakko pitää lepopäivä, jotta jaksaa sitten taas tänään ja huomenna juhlistaa tenttien päättymistä. Veikkaan, että lauantaiaamuna ei väsytä yhtään ku ennen seittemää lähtee kohti Tullamarinea ja siitä kohti Christchurchia.


Nyt kuitenkin heippa ainakin kahdeksi viikoksi! Kotiväelle tiedoksi, että otan näillä näkymin Suomipuhelimen käyttöön reissun ajaksi, joten siihen voipi laittaa sitten viestiä jos asiaa on. Toivottavasti Jaska on näyttänyt sen asuntoviestin, jonka laitoin! Tahi jos reissumiehillä ja -naisilla on asiaa/kysyttävää ni numerostani, jota en itse muista, minut tavoittaa.

P.s. Tässä vielä muutama hyödyllinen haltiakielinen lause Keski-Maassa matkailua helpottamaan.



Nostach be Orch gaer

You smell like ten orcs

3 kommenttia:

  1. Hyvin teillä vissiin menee jos sut on valittu porukan ainoaksi kuskiksi :P Noeei, hyvin sää vedät! Kerro sille lyhyelle ja karvaselle miehelle terveisiä. :)

    VastaaPoista
  2. Heissan !

    Lipsahti kommentti ikään kuin ...liian aikaisin.

    Kyllä nyt äitiä jännittää ja oikein pahemman kerran ! Ensinnäkin sen kansainvälisen ajokortin perille meno ajoissa näyttää jäävän viime tippaan. En vain ymmärrä, miksi kaikki muut enemmän tai vähemmän tärkeät lähetykset ovat menneet perille viikossa ja nyt tämä kirje on seikkaillut matkalla jo päivää vaille kaksi viikkoa !! Toivo elää vielä :)

    Toinen asia , joka jännittää , on itse reissu siellä "naapurimaassa". Se on
    varmasti niin hartaasti odotettu ja toivottu juttu, että kaiken ON PAKKO MENNÄ HYVIN !!!

    Pitäkäähän hyvää huolta toisistanne siellä maailman toisella puolella ja oikein ikimuistoista matkaa !

    HALAUKSIA EMMALLE !!! t. kotijoukot

    p.s. se asuntoviesti tuli perille, joten viestitellään, jos jotain kuuluu.

    VastaaPoista